Sormiharjoituksia 21

Talvivarustelua

Pojat tarvitsivat sukkia. Pätkikselle tein retrosukat Regian jämistä (siitä Kaffe Fassetin suunnittelemasta sarjasta), aika kivat:



Pienoismalli valitsi omiin sukkiinsa Louhittaren luolan sukkalankaa:



Pienoismallille kudoin lapaset Louhittaren luolan langasta (ajalta ennen värikarttoja tämäkin):



Pienoismallille kauluri muinaisista Silke Alpacan jämistä (mallina olo ei oikein kiinnostanut):



Mieskin sai uuden pipon, lanka on Debbie Blissin Luxury Aran Tweediä, villatakista ylijäänyt kerä kera mallitilkun riitti mainiosti:



Seuraavaksi jotain kivaa ihan vaan itselleni. Uusi pipo kenties?

Salaperäinen Varjo, osa 3

Varjo-huivi valmistui jo muutama viikko sitten, ja oi että, siitä tulikin kiva!



Puolivälissä kutomista en ollut ollenkaan varma lopputuloksesta, ja ihmettelin huivin varsin epätavallista muotoa. Valaistuin vasta, kun näin Veeran kuvat valmiista huivista, "ai noin sitä on tarkoitus käyttää". Jännitys tosiaan säilyi loppuun saakka. Tykkään valmiista neuleesta kovasti, kyllä tuo Veera osaa hommansa.



Ohjeen mallikuvissa huivia pidetään tyylikkäästi harteilla, mutta oikeasti käytän huiveja tiiviinä myttynä kaulan ympärillä. Jos pitää valita tyylikkyyden ja lämmön välillä, niin lämpö voittaa, aina.

Sormiharjoituksia 20

Arvaatteko mitä katselin digiboksilta?

Sormiharjoituksia 19

Kasvimaalta haettu fenkoli tuoksui huumaavasti anikselta, kaupasta ostetuissa on vain kalpea aavistus tuoksusta.

Muistovillat

Ravelryn suomalaisten kehrääjien ryhmässä kehrättiin teemalla "Muistelen". Välttelin aihetta kauan, mutta viimein tartuin villoihin. Muistelin kesällä äkillisesti edesmennyttä Villasukka-Heliä, haikeana, surullisena ja kiitollisena ystävyydestä. Muistelin keskustelujamme kirjoista, kielistä ja kieliopista sekä täydellisen vihreän langan metsästyksestä. Olin ajatellut kehrätä Helin muistoksi kauniin vihreän villaletin, jota yhdessä ihastelimme, mutta sitten kävikin niin, että sain kaksi lettiä corriedalea Helin omasta varastosta. Vaikeaa oli niitä kehrätä, vajosin mietteisiini ja tuon tuosta villa meinasi karata käsistä, säie hiutui melkein olemattomiin tai välillä kasvoi turhankin paksuksi. Ihan kaunista lankaa näistä lopulta tuli, mutta en kestänyt katsella vyyhtejä purskahtamatta itkuun. Siksi lähetin ne eteenpäin ihmisille, joilla tiedän olevan Heliä ikävä.

Sormiharjoituksia 18

Kaunein aika vuodesta.