Sormiharjoituksia 34

Raidallinen poni

Jo toinen villatakki tälle vuodelle, ja käsinkehrätyistä langoista sekin. Villa on World of woolista tilattua shettistä (joka vanhalle hevostytölle tarkoittaa aina ja ikuisesti ponia, siitä takin nimi), jota kehräsin 700 gr. Sulaa hulluutta ja tappavan tylsäähän tuon villamäärän kehrääminen oli, mutta taidot siinä kyllä karttuivat. Kyllästyin tietysti lankoihin kehrätessäni niin, että ne saivat rauhassa marinoitua lankalaatikossa parisen vuotta (kuulostaa jotenkin tutulta, eikö?).



Mikä sitten innoitti aloittamaan villatakin näistä tylsistä langoista? No, Tainan hieno villapaita, kiitokset vain inspiraatiosta! Malli on hyväksi havaittu TTS - tämä onkin itse asiassa jo kymmenes TTS-neuleeni, hyvinkin papukaijamerkin paikka siis. En ole erityisen nopea saati tuottelias kutoja, mutta käsinkehrätyn langan kutominen on ihanaa, joten takki valmistui reilussa kuukaudessa, ihan huomaamatta.



Varastostani ei löytynyt sopivia villoja raitoihin, mutta juuri oikean sävyistä vihreää bfl:ää löytyi onneksi ystävän varastoista (kiitos J!). Napit ovat tammea, ostin ne joulun alla Tallinnasta. Jos nyt jotain tästä neuleesta muuttaisin, niin napinlävet saisivat olla vähän lähempänä toisiaan – ehkä muistan sitten ensi kerralla. Tykkään kovasti tuosta kierretyin silmukoin kudotusta nappilistasta.



Mitenkään tyylikäs tämä takki ei ole, vaan semmoinen, jonka voisi pukea päälleen kun käy nappaamassa postin laatikosta tai kurkkaamassa löytyisikö lähimetsästä mustikoita. Kerrostaloasukas kietaisee sen ylleen, kun piipahtaa lähikauppaan hakemaan kahvimaitoa.

---

Kiitokset vielä kaikille huivia kommentoineille! Kirjoitan ohjeen ylös, kunhan aloitan pääsen aloittamaan sinisen version.

L'ombre de ton ombre*

Viime syksynä minulla kävi tuuri Eilen tein -blogin arpajaisissa, voitin lahjakortin Titityyhyn. Samoihin aikoihin olin kutomassa Varjo-mysteerihuivia, ja olin kovin ihastunut ohjeen mukana tulleeseen lankaan. Sitä lahjakortilla lisää siis, Madelinetoshin merino lightia sävyssä Charcoal. Varjo-huivi valmistui aikanaan, mutta minua jäi kaihertamaan mielikuva, jonka sain kutoessani ensimmäistä vihjettä. Päätin kutoa Varjon varjon, loivan C-kirjaimen muotoisen suorakaiteen, jollaiseksi kuvittelin mysteerihuivinkin muotoutuvan.



Aloitin huivin joulukuisella Tallinnanmatkalla, kudoin sitä Tukholmanreissulla ja kaikissa mahdollisissa neuletapaamisissa, sillä huivi oli aivan jär-kyt-tä-vän tylsä kudottava. Onneksi lanka oli ihanaa ja seura aina erinomaista, muuten olisin varmaan vaipunut epätoivoon puikkoineni.



Prosessin tylsyydestä huolimatta olen aivan älyttömän tyytyväinen lopputulokseen! Huivi asettuu nätisti harteille, ja kaarevan muotonsa ansiosta se kietoutuu kaulankin ympärille tavallista suorakaidehuivia mukavammin. Tykkään, tykkään! Tykkään niin paljon, että taidan kutoa toisen, sinisistä jämälangoista. Vieläköhän muistan miten tuon tein?



*Huivin nimi on lainaus erään suosikkiartistini huikean kauniista laulusta.

Koristeita

Kohta on kevät (on on), ja sen kunniaksi askartelin muutaman korun. Rannekoru, jonka helmet olen hankkinut aikoinaan Pariisista, tuo mieleen mukavia muistoja:



Pidän kovasti tuosta vihreän sävystä. Toinenkin rannekoru Etsystä tilatuista kivihelmistä (African blue opal):



Kaulakoru helmiäislätkistä, jotka ostin toissa kesänä Billnäsin messuilta, mukavia muistoja näissäkin:



Rintakoru, jota taidan muokata vielä - tuo alaosan helmirimpsu on jotenkin ...liikaa. Mutta lintu on kiva.



Rintarossi Tiimarin huovasta (ohje löytyy täältä), joka on liian iso rintarossiksi. Ehkä se sopisi kesäkassin koristeeksi?



Ja vielä vihreäsävyiset sudenkorentokorvikset (sinisävyiset tein jo aiemmin):



Seuraavalla kerralla taas neuleita, tai dinosauruksia. Molempia on valmiina vino pino.

Sormiharjoituksia 33

Sormiharjoituksia 32

Tunnustus

Olen saanut blogitunnustuksen Variksenvillojen Varikselta, Harakan laulujen Minnalta ja Dentaurukselta, kiitos kaunis teille kaikille!

Pelin henki on seuraava:
- kiitä tunnustuksen antajaa ja linkitä hänen bloginsa
- valitse viisi (5) ihanaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa, kerro tunnustuksesta jättämällä kommentit kyseisiin blogeihin
- toivo, että bloggaajat, joille jätit tunnustuksen, antavat sen eteenpäin

Valaan villapaita ei enää tuohon alle 200 lukijaan kategoriaan mahdu, ihan hämmästyin kun kävin selvittämään lukijamääriä. Kiva kun käytte vieraisilla, kaikki te sinisten pipojen ja dinosaurusten ystävät:) Pakko tunnustaa, että en tarkistanut paljonko lukijoita seuraavilla blogeilla on, mutta kaikki ovat olleet kovin hiljaisia viime aikoina - toivonkin näin saavani kivoihin neuleblogeihin uusia päivityksiä. Ottakaapa koppi, Verano, Tuulia, Maija, Ritvis ja Ultimecia!