Sormiharjoituksia 52

Every Day Matters -piirustushaaste on ollut tauolla, mutta jatketaanpa taas. Suosikkityövälineitä on monia, mutta valitsin nyt eniten käyttämäni: tykkään piirtää tavallisella lyijytäytekynällä.

Kakkua!

Syksyisiin teehetkiin sopii kuin nakutettu ei-ihan-perinteinen maustekakku. Meillä tämä katoaa parempiin suihin pelottavan sukkelaan.

Kardemummakakku

150 gr voita
2 rkl maitoa
200 gr sokeria (josta osa fariinisokeria)
4 munaa
200 gr jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1,5 rkl unikonsiemeniä
0,5 tl kardemummaa
1 rkl sitruunamehua
0,5 tl vaniljaa
ripaus suolaa

Vatkaa sekaisin maito ja huoneenlämpöinen, kuutioitu voi, lisää sokeri ja munat.

Sekoita keskenään kuivat aineet, ja lisää ne munaseokseen.

Kaada taikina voideltuun, korppujauhotettuun kakkuvuokaan, paista uunin alatasolla 170°C 45-60 minuuttia, kunnes kakku on kypsä.

Pipotrio

Ei niitä sinisiä pipoja vieläkään ole tarpeeksi. Uusin tulokas on Lanitium ex Machinan luksussukkalangasta kutomani Voleur. Tykkään kovasti! Pitkää pinnaa tämän kutominen kyllä vaati, kerroksella on silmukoita 288 - mutta mielestäni myssy on kyllä vaivan arvoinen, palmikkopinta on mukavan kuohkea. Ohjeen lanka olisi ollut sport-vahvuista, mutta pelkäsin lopputuloksen muistattavan enemmän kypärää kuin pipoa. Kuvista kiitos Kristalle!



Lapsetkin tarvitsivat pipoja. Isompi poika toivoi pipoa, joka olisi "samanlainen kuin viimetalvinen, mutta vihreä". Viimetalvinen (ja sitä edellinenkin) pipo oli Quynn, langaksi poika valitsi kehräämäni polwarthin (Keesindustriesin värjäämää, retriitin lankalotosta voitettua). Lanka on sen verran ohutta, että kovemmille pakkasille pitää kutoa paksumpi pipo, mutta syyskeleille tämä on aivan sopiva.



Pienemmän pojan pipoon valitsin Pepperpantsin merinokasmirsilkistä kehräämäni unelmanpehmeän langan. Värit sopivat Pätkiksen sinisiin silmiin just eikä melkein.



...todellisuudessa poika malttoi poseerata pipo päässä ehkä 15 sekuntia. Onhan se nyt kamalaa kuluttaa hyvää leikkiaikaa valokuvamallina olemiseen!



Tuo Quynn on loistava malli, suosittelen lämpimästi! Pipo pysyy hyvin päässä, suojaa sekä korvat että otsan, on mukava kudottava ja vielä näyttääkin söpöltä.

Sormiharjoituksia 51

Vasarahai

Vanhat kesähousuni saivat uuden elämän vasarahaina. Vähän olisin halunnut vielä hioa yksityiskohtia ja tehdä paremmat silmät, mutta kun vieressä hoetaan joko se vasarahai on valmis? äiti milloin se on valmis? äiti eikö se vieläkään ole valmis?, niin totesin että menköön noin.



A new lease of life for my old summer trousers: a hammerhead shark.

Jokunen aika sitten ystävä tuskaili ostaneensa itselleen väärän väristä lankaa, ja filantrooppina tarjouduin ostamaan nuo minulle juuri oikean väriset vyyhdit. Elokuun alussa, erään vastoinkäymisen jälkimainingeissa päätin etten ostakaan lohtulankaa (sanokaa nyt etten ole ainoa, joka harrastaa lohtulangan ostamista), vaan loivennan harmitusta aloittamalla uuden neuleen varastolangoista. Tämän takin silmukoihin on upotettu useampikin ärtymys (muun muassa kaksi hammaslääkärikäyntiä), mutta lopputulos on onneksi kaikkea muuta kuin ärsyttävä.



Malli on perusraglan omasta päästä, lanka Wollmeisen DK:ta värissä Neptun dark, sitä kului vähän vajaa kolme vyyhtiä. Kolmesta vyyhdistä yksi oli vähän muita kirjavampi, mutta tuurilla satuin kutomaan sen hihoihin, joissa se melkein näyttää suunnitellulta yksityiskohdalta. Ihan mukavan oloista lankaahan tuo oli, mutta täytyy sanoa, että ilman Wollmeisen värjäystä en pitäisi sitä mitenkään erikoisena. Napit löytyivät Villavyyhdistä.



Aika kiva tästäkin takista kyllä tuli!



I knitted a simple top-down raglan cardigan to smooth out some obstacles life threw in my way. The yarn is Wollmeise DK in Neptun dark, buttons are from Villavyyhti.

Välipalaneule

Nappien ompelua vältellessäni kudoin kämmekkäät aikoja sitten kehräämästäni Pigeonroof Studion merinosilkistä. Näistä tuli kyllä kivat!