Merinonarua

Yleensä en pidä merinon kehräämisestä, mutta tämä värjäämätön topsi oli niin täydellisen kauniin harmaa, ja oi niin pehmeä, että oli ihan pakko kokeilla. Suunnitelmissa oli ketjukerrattu, sport-vahvuinen pyöreä pipolanka, vaan kuinkas sitten kävikään?



Ei pitäisi katsoa liian jännittäviä ohjelmia* kehrätessään. Tuli narua. Epätasaista, pehmeää narua. Huokaus. Kyllä tuosta varmasti jonkunlaisen pipon saa, täytyy vain muuttaa suunnitelmia.



Liian jännittävä ohjelma oli Game of Thrones. Yleensä heittäydyn tarinan vietäväksi, enkä huomaa klaffivirheitä sun muita, mutta voi pojat että häiritsee kun Jon Snow taivaltaa tuiskussa ja pakkasessa takki auki ja ilman pipoa sormet sinisinä. Luulisi pohjoisen miehen osaavan pukeutua niin ettei tule vilu!

London calling

Sukkien suhteen värimakuni on yllättävän liberaali. Vai mitä sanotte näistä?



Langan nimi on Mind the Gap, ja raitojen värit ovat peräisin Lontoon metrokartasta. Mikään noista väreistä ei mielestäni yksinään ole nätti, mutta kokonaisuus toimii. Aika hauskat sukat!



Joku täydellisyyteen tähtäävä olisi ehkä kutonut symmetriset sukat, mutta minusta nuo epätahtiin asettuvat raidat ovat kivemmat.

Suunnitelmia ja hyviä aikomuksia

Näin tammikuun alussa on hyvä hetki luoda katsaus menneeseen, ja hiukan suunnitella alkanutta vuotta. Viime vuonna kudoin yhdeksän villatakkia/paitaa, kahdeksan myssyä, kolme huivia ja yhden kaulurin, kaksitoista paria sukkia, neljät kämmekkäät, yhdet lapaset, yhden torkkupeiton ja yhden lelun - yhteensä 38 neuletta. Aika hyvin! Kehrääminen jäi vähemmälle, viisi vyyhtiä muistaakseni sain valmiiksi - ei vain huvittanut kehrätä. Toivottavasti kehruuinto tekee paluun tänä vuonna.

Lankaa ostin tai sain n. 4,3 kg. Jonkun verran myin tai annoin pois, mutta kuka noita muistaa. Kudoin reilun kahdeksan kiloa lankaa, tarkemmin en jaksa laskea. Tänä vuonna yritän saada lankavarastoni hiukkasen kutistumaan, säilytystilaa kun on kovin niukasti.



Viime vuonna julkaisin ihka ensimmäisen neuleohjeeni, olin mallina neulekirjassa ja mukana tekemässä aikas hienoa kalenteria (terveisiä vaan ullalaisille!). Keväällä osallistuin neuleretriittiin ja syksyllä Kuitupitoisiin kokoontumisajoihin, Neulojien yönä vietin pitkän illan lähilankakaupassa. Kivaa oli!



Tänä vuonna aion ryhdistäytyä ja kutoa valmiiksi (tai purkaa pois) nurkissa pidempään pyörineet keskeneräiset neuleet. Vuoroaan odottavat ainakin kahdet kirjoneulelapaset, yksi huivi ja parikin villatakkia. Osallistun myös Ravelryn Mummot lumessa -ryhmän 14in2014-haasteeseen, ja aion tänä vuonna kutoa seuraavat 14 projektia: Hinagiku Hat, Altair, Yellow Submarine Hat, marsa alam, Funky grandpa, Maroo Mitts, Beira, Nightingale, Wildflower Cardigan, Bunty Mitts, Little Cable Knee Highs, Endpaper Mitts, October Leaves Fingerless Mitts ja Long walks. Osaan löytyvät langat omista varastoista, muutamaa varten pitää käydä lankakaupassa ostoksilla. Mukavaa päästä kokeilemaan uusia lankoja! Yhden haasteprojektin ehdin jo aloittaa, palmikkopolvisukat odottavat ensimmäisiä pohjelevennyksiä. Ohjetta en jaksa seurata, laiska kun olen, teen oman perussukkamallini, ja lisään takasauman kohdalle palmikon. Lanka on Lanitium ex Machinan sukkalankaa sävyssä Sterling.



Piirustuspuolella jatkan Every Day Matters -haastetta (se on jäänyt huomiota vaille, on ollut muita kiireitä), ja aion myös piirtää joka päivä aiheen, joka lahjaksi saadusta seinäkalenterista paljastuu. Haastanpa tähän mukaan myös lahjan antajan - kynä käteen, Zeska! Tänä vuonna ryhdistäydyn, ja kokeilen uusia reseptejä, sillä viime vuonna sain lahjaksi monta kiinnostavaa keittokirjaa.



Tänä vuonna aion myös vihdoin ommella valmiiksi pitkään (viime vuosituhannella aloitetun!) kesken olleen välikausitakin. Pari mekkoakin odottaa ompeluinnostusta, ja lapsille on paitakankaita odottamassa vino pino.

Mitä suunnitelmia sinulla on alkaneelle vuodelle?

Lankavaraston vuosikatsaus

Lankaisaa ja onnekasta uutta vuotta kaikille! On taas varaston vuotuisen ulkoilutuksen aika. (Edellisvuosien raportteja löytyy täältä: 2011, 2012, 2013) Ilokseni voin todeta, että lankaa on kuin onkin hiukan vähemmän kuin viime vuonna. Edelleen sitä on enemmän kuin säilytystiloihin mukavasti mahtuisi, mutta suunta sentään on oikea.



Tuossa lankameressä on kyllä kaikenlaista kivaa - pitäisi ehkä useamminkin siihen sukeltaa, uusia neuleideoita on taas vaikka muille jakaa.



Lempivärit ovat edelleen ne samat.



Kuituvarastokin on pienentynyt, ja alkaa olla jo säälittävän pieni.



Uskaltaako kukaan muu vilauttaa lankavarastoaan?

Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat!

Ne ovat valmiit! Niistä tuli kivat! Kiitos Neulisti ja Vyyhti! En muista milloin viimeksi olisin ollut näin innoissani joulukalenterista (veikkaan, että 70-luvulla), ja viimeisen raidan jälkeen olikin hiukan orpo olo, kun ei aamulla tarvinnutkaan ensimmäiseksi tarkistaa päivän raidan väriä.



Kantapään kudoin oman reseptini mukaan, ja raitojakin vähän eri tavalla kuin ohjeet neuvoivat. Tekisi mieli aloittaa uusi raitasukkapari samantien!

Pehmeitä paketteja

Tänä vuonna innostuin kutomaan tavallista enemmän lahjaksi. Joulukuun alussa valmistui Sinterklaas-pakettiin pari lapasia miehen enolle. Lanka on taannoin villatakista yli jäänyttä jesaria, malli peruslapanen omasta päästä höystettynä tuommoisella vohvelimaisella pintaneuleella. Ihan kivat tuli, ja sopivan kokoisetkin:



Isälleni kudoin sukat Regian angorasekoitelangasta, toivon mukaan lämmittävät palelevia varpaita. Malli on mainio Petäjä – hieno yhdistelmä helppoa, mutta sopivasti hereillä pitävää pintaneuletta ja kaunista neulepintaa. Silmukoita loin 72 ohjeen 66:n sijaan, muuten taisin seurata ohjetta. Näistä tuli kivat, taidanpa jonain päivänä kutoa nuo sukat itsellenikin.



Sisko toivoi Ysolda Teaguen Rose red -myssyä, ja valitsi varastostani langaksi Wollmeisea värissä Sabrina. Hiukkasen oli mutkia matkassa tämän neuleen kanssa, neuletiheys ja kokoasiat tekivät kiusaa, ja käytännössä kudoin myssyn kahteen kertaan. Onneksi malli on helppo ja nopea kutoa, niin eivät hermot menneet ihan riekaleiksi.



Vanhempani saivat lahjaksi vuosia (Seitsemän? Kahdeksan? Ei voi muistaa.) sitten aloittamani tilkkupeiton. Paloja tuli kudottua yksi silloin ja toinen tällöin, joten ne kaikki olivat hiukan eri kokoisia. Virkkasin valmiit palaset tyynesti yhteen, heitin peiton muutamaksi minuutiksi kuivaajaan ja hops, kummasti tasoittuivat kokoerot. Lanka on Létt-Lopia, värejä taitaa olla kymmenkunta. Olen kauhean tyytyväinen kun sain tuon vihdoin viimein pois nurkista pyörimästä.



Päätin aikoinaan, etten aloita uutta peittoa ennenkuin tuo ikuisuusprojekti on valmis. Tässähän voisi pikku hiljaa alkaa pohtia mistä langasta sitä seuraavan peiton kutoisi!

Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat loppusuoralla

Sukat edistyvät samaa tahtia kasvavan joulutohinan kanssa, eihän näistä puutu enää kuin muutama hassu kerros!



Näistä löytyy silmien, kotitalon, lakanoitten, pipon, astiaston ja keittiön maton värit, samoin haaveiden matkakohde.



Vähän olen säveltänyt omiani, yhden leveän raidan sijasta olenkin kutonut monta kapeampaa. Kohdassa, jossa piti valita lempikasvis, en osannut päättää, joten kudoin peräkkäin fenkolia, parsakaalia, punajuurta ja naurista. Epäilin saavani satikutia moisesta kurittomuudesta, mutta voin kuulemma sovittaa tekoseni kutomalla lisää raitasukkia. Aika vähällä pääsin:)