Raitasukat, huolisukat

Kureyon sock -polvisukista jäi aika lailla lankaa yli, joten päätin kutoa jämistä raitasukat. Mitään omaperäistä näissä sukissa ei ole, mutta olivat ihanan aivotonta ja samalla koukuttavaa kudottavaa. En kauheasti jaksanut säätää kontrasteja ja värien järjestystä, mutta lopputulos on mielestäni silti aika kiva.



Nämä sukat muistuttavat niistä pitkistä päivistä, jolloin istuin sairaalan sängyllä kutoen ja valvoen valokaaren alla nukkuvan pienen pojan unta.



Onneksi se sama pieni poika nukkuu nykyään raitapeiton alla.

Myssykavalkadi

Viime aikoina on valmistunut aika monta myssyä:



Siskolle syntymäpäivälahjaksi toiveiden mukainen tupsumyssy Rowanin Pure Wool DK:sta. Aika kasaria, sanoisin.




Pipo miehelle Wollmeisen Lammdocht-jämistä (väreinä Granatapfel ja päälaella Spice Market). Tämä on varmaan kolmas tai neljäs pipo samalla mallilla, miehellä on ikävä tapa hukata pipoja.



Trikoomyssy pienelle ihmiselle isoveljen paidan jäännöspaloista. Kaikki meiltä löytyvät myssyt olivat liian isoja ja valuivat silmille, joten ompelin pikapikaa minikokoisen pipon. Ei valu silmille, ja lämmittää mukavasti. Pieni ei tosin enää ihan kauhean pieni ole, kolmen kilon raja meni rikki muutama päivä sitten!

Hyviä aikomuksia

Ajattelin, että äitiyslomalla ehtisin kutomaan vauvalle, ompelemaan ja muutenkin rauhassa puuhastelemaan kotosalla. Yhden päivän ennätin olla lomalla, kun lapsi jo päätti tulla maailmaan - siinä ei kovin montaa asiaa kerinnyt tekemään. Jotain ehdin (vauvan lisäksi) kuitenkin saamaan valmiiksi:



Kypärämyssy Menitan juhlavuoden merinosilkistä, mutta aivan liian iso keskoselle. No, onpa ensi talveksi myssy valmiina.



Peitto valmistui myös, ja sen suojissa onkin hyvä nukkua päiväunia. Lankoina samoja Smarteja ja Karismoja kuin isoveljen peitossa. Tästä tuli aika kiva!



Väriyhdistelmässä on jotain mukavan 50-lukulaista henkeä, ja ainaoikeat raidat olivat ihanan aivotonta ja rentouttavaa kudottavaa viimeisinä tukalina raskausviikkoina.

Siinäpä ne vauvaneuleet sitten olivatkin. Täytyy pistää puikot heilumaan, ettei vilu pääse yllättämään - vaikka ei me näillä pakkasilla päästä ulkoilemaan vielä pitkään aikaan. Onneksi pieni ihminen nukkuu hyvin ja paljon, joten eiköhän ne välttämättömimmät tule tehdyiksi.



On se kyllä ihana.

Aikainen kevät

Mainitsin tuossa aiemmin, että pienoismallin pikkuveljeä odoteltiin saapuvaksi kevään korvalla. No, kevät koitti kuukauden etuajassa, pikkuveli irtisanoi yksiönsä vuokrasopimuksen viime sunnuntaina vauhdilla ja rytinällä, mentiin pillit soiden ambulanssilla sairaalaan.



Ihana, terve pieni poika, tämä meidän herra hätähousu. Hoppuisan maailmantulon vuoksi on harrastettu köllöttelyä sinisen lampun alla, mutta muuten kaikki on vallan mainiosti.