Hopotihoi!

Pienet ritarit ja cowboyt tarvitsevat ratsun, tietenkin. Kaivetaan kangasvarastosta vanhojen kesähousujen lahkeet, mittaillaan, mallaillaan ja ommellaan. Harjaksi saatiin seiskaveikkajämiä kanssaneulojalta, kiitokset vaan sinne rannan suuntaan:) Keppi on pihasta löytynyt katkennut harjanvarsi.



Ihan symppis tästä tuli, kaikessa 70-lukulaisessa kotikutoisuudessaan. Seuraavaa heppaa varten parannan rakennetta hieman, jos suinkin muistan (pikkuveli alkaa kaivata omaa keppihevosta luultavasti noin parin vuoden kuluttua). Nyt pään ja kaulan liitoskohta on vähän kummallinen, ja korvat saisivat oikeastaan olla hiukan alempana. Kovaa vauhtia hepalla kuitenkin pääsee.



Housujen lahkeet ovat yksi suosikkimateriaaleistani - miehen vanhat sammarit ovat ihan parasta kangasta leluihin, vanhoista farkuista saa kasseja ja vaikka mitä. Kangas on mukavan pehmeää ja elämää nähneen näköistä, ja ilmaista. Tein aikoinaan pienoismallille kisun, norsun ja pupun kierrätyskankaista, ja hyvin tämä trio on kestänyt leikeissä ja unikavereina:



Lisää leluja on toivottu, joten ompelukonetta ei ihan vielä siivota kaappiin piiloon.