Olen kehrännyt. Kehrännyt ja miettinyt, miten epäreilua elämä välillä on, ja miten hauras meistä vahvinkin. Olen koettanut sisäistää, että lämmin, elämää pelkäämätön, leiskuvan oranssi ystävä on poissa. Vieläkään en sitä oikein usko todeksi.
Haluaisin kirjoittaa jotain kaunista, mutta en löydä sanoja. Maailma on kylmempi paikka ilman häntä.
Minä tahdon ajatella, että siellä jossain hänen kehruunsa jatkuu ja joskus vielä tavataan.
VastaaPoistaKaunis ajatus, sitä minäkin toivon.
VastaaPoista