Viime syksynä minulla kävi tuuri Eilen tein -blogin arpajaisissa, voitin lahjakortin Titityyhyn. Samoihin aikoihin olin kutomassa Varjo-mysteerihuivia, ja olin kovin ihastunut ohjeen mukana tulleeseen lankaan. Sitä lahjakortilla lisää siis, Madelinetoshin merino lightia sävyssä Charcoal. Varjo-huivi valmistui aikanaan, mutta minua jäi kaihertamaan mielikuva, jonka sain kutoessani ensimmäistä vihjettä. Päätin kutoa Varjon varjon, loivan C-kirjaimen muotoisen suorakaiteen, jollaiseksi kuvittelin mysteerihuivinkin muotoutuvan.
Aloitin huivin joulukuisella Tallinnanmatkalla, kudoin sitä Tukholmanreissulla ja kaikissa mahdollisissa neuletapaamisissa, sillä huivi oli aivan jär-kyt-tä-vän tylsä kudottava. Onneksi lanka oli ihanaa ja seura aina erinomaista, muuten olisin varmaan vaipunut epätoivoon puikkoineni.
Prosessin tylsyydestä huolimatta olen aivan älyttömän tyytyväinen lopputulokseen! Huivi asettuu nätisti harteille, ja kaarevan muotonsa ansiosta se kietoutuu kaulankin ympärille tavallista suorakaidehuivia mukavammin. Tykkään, tykkään! Tykkään niin paljon, että taidan kutoa toisen, sinisistä jämälangoista. Vieläköhän muistan miten tuon tein?
*Huivin nimi on lainaus erään suosikkiartistini huikean kauniista laulusta.
Onpas kaunis huivi ja käytännöllisen oloinen, jos neulot uuden, niin en varmaan ole ainoa, joka ilahtuisi ohjeesta tai edes ohjeenrungosta... ;)
VastaaPoistaKaunis huivi!
VastaaPoistaKaunis huivi! Sellaisen voisi kuvitella myös liukuvärjätyistä tai tosiaankin jämälangoista.
VastaaPoistaIhana! Laitapa nyt toisella neulomalla virstanpylväitä ylös... tuo versio varjosta kiinnostaisi minuakin. :-)
VastaaPoistaNätti huivi kauniissa värisävyssä ja vielä käytännöllisen mallinen, mikäs sen parempaa :-)
VastaaPoistaHurjan kaunis huivi!
VastaaPoistaAjaton ja tyylikäs huivi! Kyllä kannattaa neuloa matkoilla. :)
VastaaPoistaTyylikäs! Ja varmasti ihanan pehmeä.
VastaaPoistaKiitos, ihanat! Kirjoitan ohjeen ylös, kun kudon kakkosversion. Kunhan saisin päätettyä mistä langista sen kutoisin...
VastaaPoista