Kaksi iltaa myöhemmin, todistusaineisto 2: Susirumaa (joskin pehmoista) lankaa.
Syvä huokaus. No, jos tästä jotain positiivista haluaa sanoa, niin BFL oli ihanaa kehrättävää, ja lanka on vihdoinkin aika sopivan paksuista. Jatkamme harjoituksia.
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Surullinen tarina...
...kauniista kehruuvillasta, josta tuli rumaa lankaa. Todistusaineisto 1: Nätti, pehmoinen, Etsystä tilattua BFL-letti.
Kaksi iltaa myöhemmin, todistusaineisto 2: Susirumaa (joskin pehmoista) lankaa.
Syvä huokaus. No, jos tästä jotain positiivista haluaa sanoa, niin BFL oli ihanaa kehrättävää, ja lanka on vihdoinkin aika sopivan paksuista. Jatkamme harjoituksia.
Kaksi iltaa myöhemmin, todistusaineisto 2: Susirumaa (joskin pehmoista) lankaa.
Syvä huokaus. No, jos tästä jotain positiivista haluaa sanoa, niin BFL oli ihanaa kehrättävää, ja lanka on vihdoinkin aika sopivan paksuista. Jatkamme harjoituksia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Älä nyt vielä masennu! Sulla on vasta kolme vaihetta neljästä tehtynä. Yleensä mulla villa on kaunista, yksisäikeinen on kaunista. Kerrattu on kamalaa. Se neljäs vaihe on sitten neulominen... Siinä voi käydä miten vaan ;)
VastaaPoistaPeesaan villasukkaa. Luulen, että neuleen värit ovat kauniit. JA mitä syntyisikään huovuttamalla (takaisin lähelle alkutilannetta)! Kirjoitti Liinu
VastaaPoistaKiitos rohkaisusta! Eiköhän tämäkin jossain vaiheessa lahjapipoksi muutu, nuo värit kun eivät oikein tunnu omilta. Katellaan.
VastaaPoista