Ravelryn suomalaisten kehrääjien ryhmässä kehrättiin teemalla "Muistelen". Välttelin aihetta kauan, mutta viimein tartuin villoihin. Muistelin kesällä äkillisesti edesmennyttä Villasukka-Heliä, haikeana, surullisena ja kiitollisena ystävyydestä. Muistelin keskustelujamme kirjoista, kielistä ja kieliopista sekä täydellisen vihreän langan metsästyksestä. Olin ajatellut kehrätä Helin muistoksi kauniin vihreän villaletin, jota yhdessä ihastelimme, mutta sitten kävikin niin, että sain kaksi lettiä corriedalea Helin omasta varastosta. Vaikeaa oli niitä kehrätä, vajosin mietteisiini ja tuon tuosta villa meinasi karata käsistä, säie hiutui melkein olemattomiin tai välillä kasvoi turhankin paksuksi. Ihan kaunista lankaa näistä lopulta tuli, mutta en kestänyt katsella vyyhtejä purskahtamatta itkuun. Siksi lähetin ne eteenpäin ihmisille, joilla tiedän olevan Heliä ikävä.
Tämä on ihan paras tapa muistella läheistä ihmistä!
VastaaPoistaHelin poismeno kosketti niin montaa ihmistä, minuakin vaikka tapasin hänet vain kahdesti. Uskon, että vyyhdit tuovat saajille iloakin kaikeasta huolimatta.
VastaaPoistaTuo vyyhti on niin kaunis. Olen silitellyt sitä useaan otteeseen (vaikka siis se ei ollut minulle :))
VastaaPoistaKiitos kaikille!
VastaaPoistaVoi, kuinka kaunista. Ihana ajatus.
VastaaPoistaI have learned lot of things from it concerning blogging. thanks.
VastaaPoista
VastaaPoistaI love reading through and I believe this website got some genuinely