Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehrättyä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehrättyä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. lokakuuta 2015

Pikkubaktus

Sunnuntai Korkeasaaressa

Keväällä huomasin, että vaatekaapissani on pikkuhuivin mentävä aukko. Talvisin käytän huivia, jonka voi kietoa kaulan ympäri vähintään kolme kertaa, mutta joskus vähempikin riittää. Langaksi valitsin jokunen vuosi sitten kehräämäni polwarth-silkin, malliksi halusin jotain yksinkertaista, joka ei veisi huomiota langalta. Lacy Baktus vastasi kaikkiin vaatimuksiin.

Sunnuntai Korkeasaaressa

Näyttää siltä, että huomenna vihdoin on tarpeeksi viileää villahuiville. Paras aika vuodesta on taas täällä!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Kerran vielä, tunteella

Handspun Rikke

...Rikke nimittäin. Tykkään tästä mallista niin kovasti, että kudoin jo kolmannen (ensimmäinen ja toinen, jos jotakuta kiinnostaa) version. Lanka on itsekehrättyä pilvenhattaran pehmeästä Pepperpantsin värjäämästä merinokashmirsilkkitopsista (kashmiria on 25 %, ja silkkiä samanverran - pehmeämpää kuin kissanpennun massu).

Handspun Rikke

Kuvasta huomaan, että harmaa pipo korostaa hiusten harmaita suortuvia, mutta enpä taida antaa sen häiritä. Hiukseni ovat värjäämättömät ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1984, enkä ihan heti aio aloittaa värjäysrumbaa uudelleen - etenkin, kun oma värini ei yllättäen olekaan samaa sävyä maantien kanssa. Mutta pidätän oikeuden mielenmuutoksiin:)




perjantai 30. marraskuuta 2012

Pehmeä kuin pupun halaus

Handspun merino/angora cowl

Jokunen aika sitten sain valmiiksi kaulurin, kuvien ottamisesta on jo pari viikkoa, ja nyt jo ehdin raportoimaan blogiinkin. On ollut hiukkasen kiirettä!

Mutta se kauluri. Malli on Twisted rib neckwarmer, lanka itsekehrättyä merinoangoraa (Louhittaren luolan värjäämää, ei varmaan yllätä ketään), ja se on iso, lämmin ja pehmeä. Niin iso, että sen saa kieputettua kaulan ympärille kolme kertaa (tai neljä, jos vähän venyttää). Niin lämmin, että pitää olla oikeasti viileää tätä käyttäessä, tai tulee hiki. Niin pehmeä, että Madtoshin merinosta kudottu Varjo-huivi on tämän rinnalla karkea ja raapii kaulaa.

Handspun merino/angora cowl

Tykkään! Ja johan se talvikin tuli, yhdessä yössä maailma on muuttunut valkoiseksi. Ihanaa!

Handspun merino/angora cowl

Tuo harmaa villatakki taas... oivoi. Takki on kyllä kiva, mutta se on tyhmästi venähtänyt pituussuunnassa (vyötärökavennukset ovat lantion tietämillä). Ja kun vielä omasta ympärysmitasta on muutama sentti kadonnut lenkkipolun varrelle, on takki auttamatta liian iso. Ei kivasti iso kietoutumistakki, vaan "oho, onpa tuolla mummolla iso villatakki"-iso. Taidan näyttää takille kuivausrumpua, ja toivoa parasta.

Kuvista kiitos jälleen ihanalle Marjalle!

lauantai 13. marraskuuta 2010

Kehruita

Handspun socks

Jokin aika sitten sain valmiiksi sukat, ensimmäinen sukkapari itse kehrätystä langasta.

Handspun socks

No. Tunnelma ei nyt ole aivan katossa. Ihan kivat näistä tuli, mutta ei ollenkaan niin tajunnanräjäyttävän ihanat kuin käsinkehrätystä langasta olettaisi tulevan. En kauheasti tykännyt wensleydalen kehräämisestä, eikä langasta tullut sellaista kuin olisin halunnut. Höh.

Squishy

Tämä kehruu sen sijaan on paljon, paljon omemman tuntuinen: merinosilkkiä All Spun Upilta – pehmeää ja kuohkeaa. Ehkä täytyy suosiolla pitäytyä pehmeissä kuiduissa, eikä yrittää väkisin vääntää itsestään sukkalangan kehrääjää.


Laitoin jokin aika sitten viestiä Louëtille, sillä halusin tietää rukkini iän. Vastaus tuli nopeasti: Fiep on valmistettu toukokuussa 1980, eli on jo 30-vuotias. Toimii edelleen ongelmitta kuin se kuuluisa junan vessa!