Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunika. Näytä kaikki tekstit

torstai 26. kesäkuuta 2014

Valaansininen Still light

Elämä on haitannut harrastuksia, ei ole ollut aikaa internetille - mutta puikot sentään ovat viuhuneet, katsokaa vaikka!

Valaansininen Still light

Joulun alla aloittamani toinen Still light valmistui sopivasti alkukesän viileille viikoille (se ensimmäinen löytyy täältä). Kudoin ohjetta aika tavalla tiukemmalla neuletiheydellä, koska pidän tiiviistä neulepinnasta ja toivon, että tiivis pinta ei ihan heti nyppyynny. Toki vaatii jonkinasteista hulluutta kutoa mekko 2,5 mm puikoilla, mutta ei sitä aina voi täydellä pakalla pelata. Pääntietä muokkasin avarammaksi lyhennetyin kerroksin ja hihoista kudoin reilusti pidemmät. Seurasin ohjetta oikeastaan vain taskujen kohdalla, muuten etenin hyväksi havaitulla "sovita joka välissä" -menetelmällä.

Valaansininen Still light

Nappilaatikosta ei löytynyt sopivaa sinistä pikkunappia, joten laitoin niskaan tuommoisen hassun emalisen kissanapin. Voi olla että vaihdan sen, jos löydän tilalle jonkun kivemman - mutta luultavasti unohdan koko jutun syksyyn mennessä, kun en itse tuota nappia edes näe.

Valaansininen Still light

Tuo ihana lanka on Louhittaren luolan Väiskiä, Valaan laulua tietenkin. Melko lailla täydellinen sinisen sävy minulle, eikö vain?

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Age of Aquarius*

Aquarius-tunic

Muutama viikko sitten sain valmiiksi ikuisuusprojektin, tammikuusta asti 2,5 mm puikoilla kutomani tunikan (tai lyhyen mekon, miten vain). Lanka on Wollmeisen purea, värin nimi Aquarius - jaksoin kutoa melkein kaikki kolme vyyhtiäni ennenkuin turnauskestävyys loppui. Wollmeisen neuletuntuma on ikävän puuvillainen, mutta valmis pinta tuntuu oikein mukavalta. Järkyttävän tylsäähän tämmöisen perusraglanin kutominen on, mutta kevään aikana jouduin istumaan aika monta tuntia autossa, ja maisemien vaihtumista seuratessa neulekin edistyi ihan huomaamatta. Lopputulos on mieluinen, pidän kovasti yksinkertaisista neuleista ja suunnittelenkin jo seuraavaa neulemekkoa samasta langasta - eri sinisen sävystä tosin.

Aquarius-tunic

A couple of weeks ago I finished a tunic I've been knitting all spring. It feels like it took forever, maybe because I used teeny tiny 2,5 mm needles, or maybe because the yarn I used (Wollmeise Pure in Aquarius) felt unpleasantly like cotton. Also, knitting a garment this big in stockinette stitch is mind-numbingly boring - thus perfect for knitting in the car. One can admire the views and just merrily knit knit knit away without looking at the needles. I'm quite pleased with the end result, and plan to knit another tunic with the same yarn, in another shade of blue.

Tarttuiko korvamato?/Are you humming already?

torstai 8. marraskuuta 2012

Lämmikettä

Tunika

Kyllä täällä piirtämisen välissä kudotaankin! Muutama viikko sitten sain valmiiksi tunikan, joka on juuri sopiva neule hiukan viileisiin sisätiloihin. Lanka on ColourMartin merinoangoraa, joka kutoessa oli paperinarua, ja joka kovakouraisen Fairy-pesun jälkeen pörhistyi yhtä suloisen pehmeäksi kuin tuo nyrpeän näköinen kissamummo.

Tunika

Muokkasin mallia (Idlewood) aika tavalla, sillä ohjeen lanka oli käyttämääni paljon paksumpaa. Jätin pois sinällään ihan söpöt pikku taskut, ja kauluksesta tein paljon ohjeistettua pienemmän. Ohjeen mukainen kaulus oli valtava, eikä se tuntunut kovin käytännölliseltä. Tuommoinen tavallinen väljä poolokaulus toimii mielestäni mainiosti.

Tunika

Neuletta on tullut käytettyä jo paljon, tykkään! (Vaikka tuo sinisen sävy onkin minulle vähän vieras. Näin sitä taas rikotaan mukavuusalueen rajoja!)

Uusi pipo käsinkehrätystä

Eikä tässä vielä kaikki! Viikko (tai kaksi) sitten valmistui myös pipo. Lanka on itsekehrättyä corriedalea, minusta tuo navajokerrattu pyöreä lanka sopii oikein hyvin palmikoihin. Malli on Beaumont inspired hat, jota muokkasin aika tavalla. Käyttämäni lanka oli ohjetta ohuempaa (tässä on nyt kyllä toiston tuntua), joten pipo istuu napakasti. Palmikoiden keskelle tulevat pudotetut silmukat jätin pois, koska en halunnut pipooni ilmastointia enkä kirkkoveneitä. Vähän nuo yhdentoista silmukan palmikot paikka paikoin kiristävät, mutta veikkaan, että neulepinta rentoutuu käytössä. Pipon voi vetää syvälle päähän kun oikein tuulee ja pyryttää.

Uusi pipo käsinkehrätystä

Tavallista laadukkaammat kuvat otti ihana ja taitava Marja, kiitos!