Huomenna sitten!

Lankakauppavakooja täällä taas hei!

Ihan hetki sitten naapurissa...

Meidän nurkilla tapahtuu

Kotinurkilla on liikehuoneisto, jossa on viime aikoina tapahtunut kaikenlaista mielenkiintoista.



Aivan meidän lähelle avataan nimittäin lankakauppa! Epäilemättä turmiollista lankavarastolleni (lankean varmasti eeppisesti, odottakaa vain), mutta ihan hirmuisen hienoa noin muuten. Ihania lankoja, mahtavan mukavat kaupantädit ja viihtyisä puoti, mitä sitä muuta voisi toivoa. Hengaillaan Palleroisen kanssa tuolla varmaan riesaksi asti:)



Isosta takaseinästä tulee kuulemma Cascade-seinä. En tiedä teistä, mutta ainakin oma sydämeni lyö hiukkasen nopeammin jo pelkästä ajatuksesta.



Avajaisia vietetään jo tämän viikon lauantaina! Ehkä näemme siellä:)

Puuhelmiä, pöllö ja pipo

Viime sunnuntaina meillä askarreltiin puuhelmistä rannekoruja.



Helmet olen ostanut Figuluksesta Hakaniemen hallin yläkerrasta, ja siitä Tikkurilan perukoilla olevasta helmikaupasta, jonka nimeä en koskaan muista (korutarvikekauppojen nimi on aina helmijotain, enkä koskaan erota niitä toisistaan). Helmet näyttivät kulhossa niin hauskoilta, että taidan etsiä niille sopivan lasipurkin, ja laittaa silmäniloksi hyllynreunalle.



Pienoismalli auttoi värien valitsemisessa, mikä olikin tarkkuutta vaativaa puuhaa. Koruja syntyi monta, yksi pojalle itselleen, yksi isille, äidille monta, lahjaksikin puolenkymmentä. Hauskaa oli!



Omaan koruuni laitoin vielä tuommoisen pöllöhelmen, koska pöllöt ovat kivoja. Nuo toisen korun tummansiniset helmet näyttävät aivan mustikoilta, eikö vain?



Näistä tuli suloisen nostalginen olo, silloin aikoinaan lapsena puuhelmistä askarreltiin yhtä ja toista. Lasten myötä mieleen on noussut monia omasta lapsuudesta tuttuja puuhia, joita on nyt kiva toistaa oman jälkikasvun kanssa. Muutenkin moni 70-luvun asia on alkanut näyttää hurjan kivalta – olen jo jonkin aikaa kopsutellut menemään puukengissä ja sammareissa, seuraavaksi varmaan kudonkin sitten ponchon (vitsi, vitsi!).



On täällä kudottukin, lahjapakettiin valmistui Palleroisen esittelemä myssy. Lankana kaksinkertaista Sivillaa ja nelinkertaista Grignasco-merinosilkkiä. Tuli pehmeä ja lämmin, toivottavasti lahjan saajakin (tai pikemminkin lahjansaajan äiti) tykkää. Kuvasta voi bongata myös isin rannekorun.

Äitivalas

Jos edellinen ompelus oli pieni ja tarpeellinen, niin tämä on iso eikä ollenkaan välttämätön. Ompelin pojille vielä yhden valaan, jossa koon määräsi lahkeen pituus. Tulihan siitä aikamoinen, puolivuotiaan vauvan kokoinen – Pienoismallin mukaan tämä on äitivalas.



Valasta on mukava halia, ja se toimii myös tyynynä löhöilijälle. Pojat tykkäävät.



Seuraavaksi lelutehtaalta on tilattu sammakko, jonka voi laittaa taskuun. Onkohan mulla vihreää kangasta?

Pieni mutta tarpeellinen...

...on tämä ompelus. Kameran kaulanauha oli hiostava, hankala ja ruma, joten kieputin niskan kohdalle pehmusteeksi vanhaa t-paitaa, ja päällystin koko hoidon pöllökankaalla. Paljon mukavampi käyttää, ja kivemman näköinenkin.

Savihelmet

Löysin lapsuudenkodistani äitini 80-luvulla tekemät keramiikkahelmet, ja pujottelin ne vaijeriin koruksi. Ketju ei oikeastaan ole ollenkaan omaa tyyliäni, mutta tuo elävästi mieleen lapsuusmuistoja. Näiden helmien innoittaja oli muistaakseni jäkälän peittämä kallio.



Äitini alkoi harrastaa kaikenlaista taiteellista kuopuksenkin (eli minun) kasvettua koululaiseksi. Sota-ajan lapsena äiti ei voinut nuorena lähteä opiskelemaan taidealaa, töihin oli mentävä heti kansakoulun jälkeen. Keski-iässä äiti otti vahingon takaisin, ja osallistui maalaus-, valokuvaus-, posliinimaalaus- ja keramiikkakursseille, harrasti sydämensä kyllyydestä. Nykyään ikää on enemmän kuin terveyttä, joten taiteen tekeminen on jäänyt.



En tiedä, olisinko päätynyt luovalle alalle ilman äitini kannustusta. Kenties – mutta ihan varmasti tiedän, mistä omat lahjani ovat peräisin.

Ai niin. Laitoin huutonettiin pieneksi jääneitä vauvanvaatteita, lisää tulee kunhan ehdin kuvaamaan ja naputtelemaan. Jos tarvitset vauvantarvikkeita ja -vaatteita, niin käyhän huutamassa pois. Klik klik.

Sininen kausi

Innostuin tekemään vielä muutaman korun, joista huomaa että menossa on sininen kausi. Kirkaslasisen ketjun kaveriksi rannekoru sinisistä lasihelmistä:



Kaulakoru siemenhelmistä - tässä on rinnakkain viisi hieman eripituista ketjua, joten tuo asettuu nätisti kaulalle:



Lopuksi vielä sudenkorentokorvikset, joita voi käyttää äidin vapaailtoina:



Tarvikkeet koruihin olen hankkinut sieltä täältä, Etsystä ja koti- sekä ulkomaisista korukaupoista, netistä ja messuilta. Lisää koruja luvassa lähiaikoina, sinisen kauden lisäksi menossa on myös korukausi.