Pienoismalli kasvaa huimaa vauhtia, ja pari vuotta sitten kutomani raitahaalari on jäänyt auttamatta pieneksi. Aloittelin uutta haalaria jo alkusyksystä, mutta valmista tuli vasta nyt. Noloa, mutta eipä tuo kovin kiireiseltä tuntunut, kun ei ollut pakkasta koko syksynä, lumesta nyt puhumattakaan.
Lanka on Debbie Blissin Cashmerino Arania ystävän varaston kätköistä (suurkiitokset J, pus ja mus!) ja Priimasta, raikulioranssi vetskari Stockalta. Perusraglania ylhäältä alas, lyhennettyjä kerroksia niskassa, olkapäillä ja pepun päällä, ohje on omasta piposta. Kasvunvaraa on sen verran, että jos tuo vielä ensi talvena menisi.
Poseeraukset ovat ehtaa melkein-nelivuotiasta: "äiti kato mua, kato mua!".
Haalari valmistui juuri sopivasti, ja on todettu hyväksi parilla pulkkamäkireissulla. Aamulla mittari näytti -13°C, talvi on vihdoin täällä!
