Lahjontaa

Ompelin kesällä syntyneelle tyttöselle lahjaksi pitkäkorvaisen pupun, kankaina miehen vanhojen sammareitten lahkeet ja pätkä jotain marimekkolaista, huivin lanka on jämälankapussista.





Samainen tyttö sai myös junasukat pieniä varpaita lämmittämään, lanka on muinaista Regiaa, jämälankapussista löytynyttä sekin. Miten äkkiä sitä unohtaakaan kuinka pieniä ne vauvojen varpaat ovat!



Pohjoiseen postitettu syyskuun hippo on tällä kertaa kassi, kankaan olen ostanut monta vuotta sitten japanilaiselta Etsy-kauppiaalta:



Aika hilpeä kangas – sitä jäi vielä, joten taidanpa ommella omalle väelle uuden kirjastokassin.



Jostain syystä kangasvaraston koko on viime aikoina alkanut ahdistaa, joten veikkaanpa että lähiaikoina ompelukonetta tulee poljettua tavallista enemmän. Mekko, hame vai paita, kas siinäpä pulma.

Hiphei hippo!

Heinäkuussa kudoin muutamassa illassa hassun pienen hipon. Ohje, Hipponymous, on mukavan selkeä, ja lisäksi saumaton, mikä on aina plussaa. Lankavaraston uumenista löytyi paksun Pirkkalangan jämiä, jotka sain kulutettua viimeisiä metrejä myöten. Täytteenä on superlonia, ja hippo pyörähti muutaman kerran pyykkikoneessa, jotta neulepinta tiivistyi hieman. Kaulahuivi on itsekehrättyä merinosilkkiä, jonkun villatilauksen mukana tullut näytenöttönen. Eipä tule hipolle kylmä uudessa kodissaan - terkkuja vaan sinne pohjoiseen!





Some time ago I knitted a funny little hippo. The pattern, Hipponymous, was easy to follow, and the whole thing was knitted seamlessly, which in my opinion is always a bonus. The yarn was some leftovers from the most ancient part of my stash. The scarf around the hippo's neck is handspun merinosilk - that way she won't catch a cold in her new home.

My little hippo

Terveisiä sinne pohjoiseen!