Vasarahai

Vanhat kesähousuni saivat uuden elämän vasarahaina. Vähän olisin halunnut vielä hioa yksityiskohtia ja tehdä paremmat silmät, mutta kun vieressä hoetaan joko se vasarahai on valmis? äiti milloin se on valmis? äiti eikö se vieläkään ole valmis?, niin totesin että menköön noin.



A new lease of life for my old summer trousers: a hammerhead shark.

Lahjontaa

Ompelin kesällä syntyneelle tyttöselle lahjaksi pitkäkorvaisen pupun, kankaina miehen vanhojen sammareitten lahkeet ja pätkä jotain marimekkolaista, huivin lanka on jämälankapussista.





Samainen tyttö sai myös junasukat pieniä varpaita lämmittämään, lanka on muinaista Regiaa, jämälankapussista löytynyttä sekin. Miten äkkiä sitä unohtaakaan kuinka pieniä ne vauvojen varpaat ovat!



Pohjoiseen postitettu syyskuun hippo on tällä kertaa kassi, kankaan olen ostanut monta vuotta sitten japanilaiselta Etsy-kauppiaalta:



Aika hilpeä kangas – sitä jäi vielä, joten taidanpa ommella omalle väelle uuden kirjastokassin.



Jostain syystä kangasvaraston koko on viime aikoina alkanut ahdistaa, joten veikkaanpa että lähiaikoina ompelukonetta tulee poljettua tavallista enemmän. Mekko, hame vai paita, kas siinäpä pulma.

Villatakin uusi elämä

Pari vuotta sitten kutomani villatakki oli tullut tiensä päähän, mutta en millään raaskinut heittää reuhkaksi käytettyä neuletta roskiin. Päähän pälkähti ajatus, ja heitin neuleen kirjopyykin sekaan huopumaan. Hiukkasen saksintaa, muutama sauma, kirjontapistoja ja kas, harmaavalashan se siinä. Täytteenä on itseensä ottanutta kehruuvillaa, vähän vähemmän napakasti täytettynä, niin että pehmoista valasta on mukava halia. Simät kirjoin villalangalla, samoin merirokot (pistoina french knot ja bullion knot, mitä lienevät suomeksi).



Kaikki valaaseen käytetyt materiaalit ovat kierrätettyjä tai jämiä, mikä on ainakin minulle tekemisen kannalta todella vapauttavaa. Uuden kankaan leikkaaminen hirvittää aina vähän (kun se on uutta ja voi mennä pieleen ja sitten se on pilalla), mutta kangasta, joka on jo kertaalleen ollut jotain muuta, voi saksia rennommalla otteella. Jos ei onnistukaan, ei vahinko ole suuren suuri.



A couple of years ago I knitted a cardigan, and wore the daylights out of it. It now has a new life as a grey whale.

Uusiokäyttöä

Pidän kovasti kuluneesta denimistä, ja aina kun pari farkkuja hajoaa, leikkaan lahkeet talteen. Aiemmin olen ommellut kankaanpaloista lähinnä laukkuja, mutta tällä kertaa tein farkunlahkeista uudet farkut. Malli on jostain Ottobresta, reilusti kavennettuna ja yksinkertaistettuna (jätin etutaskut pois, vyötäröllä on paksu resori). Takataskujen hauskan koristenauhan olen tilannut Iinusta. Tuli aika kivat!



Pidän myös denim-sanan etymologiasta: Denim on saanut nimensä sanoista "de Nîmes", eli "Nîmes'in kaupungista" tai serge de Nîmes, Nîmesin sarssi – lähteenä Wikipedia.