KAListelua

Joulun alla innostuin osallistumaan jo toistamiseen Titityyn Mysteerihuiviklubiin. Mallin oli suunnitellut Veera Välimäki, lanka oli Louhittaren luolan Tuulen tytärtä väreissä keltamulta ja platina.



Välimäelle tuttuun tapaan ainaoikeaa, raitoja ja lyhennettyjä kerroksia, rentouttavan yksinkertaista kudottavaa. Reunuksen kohdalla sävelsin omiani, koska en kerta kaikkiaan saanut ohjeen mukaan tehden nättiä jälkeä – neljä kertaa yritin, ja lopputulos muistutti joka kerralla haukiverkkoa. Jatkoin siis ainaoikeaa ja lyhennettyjä kerroksia, ja mielestäni tuli ihan kiva noinkin - muoto vain muuttui hartiahuivista pitkäksi kaulaliinaksi.



Harmaan ja keltaisen yhdistelmä toimii kyllä aina. Tykkäsin langasta, voisin hyvinkin käyttää sitä toistekin (myönnetään, villapaitasuunnitelma on jo mielessä).

Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat!

Ne ovat valmiit! Niistä tuli kivat! Kiitos Neulisti ja Vyyhti! En muista milloin viimeksi olisin ollut näin innoissani joulukalenterista (veikkaan, että 70-luvulla), ja viimeisen raidan jälkeen olikin hiukan orpo olo, kun ei aamulla tarvinnutkaan ensimmäiseksi tarkistaa päivän raidan väriä.



Kantapään kudoin oman reseptini mukaan, ja raitojakin vähän eri tavalla kuin ohjeet neuvoivat. Tekisi mieli aloittaa uusi raitasukkapari samantien!

Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat loppusuoralla

Sukat edistyvät samaa tahtia kasvavan joulutohinan kanssa, eihän näistä puutu enää kuin muutama hassu kerros!



Näistä löytyy silmien, kotitalon, lakanoitten, pipon, astiaston ja keittiön maton värit, samoin haaveiden matkakohde.



Vähän olen säveltänyt omiani, yhden leveän raidan sijasta olenkin kutonut monta kapeampaa. Kohdassa, jossa piti valita lempikasvis, en osannut päättää, joten kudoin peräkkäin fenkolia, parsakaalia, punajuurta ja naurista. Epäilin saavani satikutia moisesta kurittomuudesta, mutta voin kuulemma sovittaa tekoseni kutomalla lisää raitasukkia. Aika vähällä pääsin:)

Sukkia, joulukalenterilla ja ilman

Joulukalenterisukat edistyvät! B-sukissa on aamupalan värinen raita, mutta koska jemmoistani ei löytynyt kahvin eikä ruisleivän väristä lankaa, kudoin harmaata. Seuraavaksi piti valita kulkuneuvon väri, joten valitsin vihreää polkupyöräni ja ratikan mukaan, pari kerrosta symboloi bussia. Silmäni kaipaa tuonne väliin kapeita raitoja rytmittämään sukkia, joten otin hiukan taiteellisia vapauksia.



A-sukissa on työtuolin ja sohvan väriset raidat, sinistä ja harmaata - harmaata on enemmän, koska sohva on isompi. Tämän päivän väriksi piti valita pipon väri, joten kudoin kahta eri sinistä, kahden sinisen pipon mukaan, joita olen viime päivinä eniten käyttänyt.



Muutama sukkapari on valmistunut jo aiemmin syksyllä, vadelmaiset raitasukat Markkalangasta, ja toiset pöllölapasista ylijääneestä Vedosta. Mallin olen nähnyt joskus jossain neulekirjassa, mutta en millään muista missä. Voi olla että kyseinen malli näyttää oikeasti ihan joltain muulta, hatarien muistikuvien varassa kun mentiin. Mutta kivat sukat tuli molemmista!



Tiedän, kummassakaan parissa ei ole yhtään sinistä eikä harmaata. Sukkien värien suhteen olen suorastaan hämmentävän avarakatseinen! Odottakaapa vain seuraavaksi valmistuvaa paria:)

Jämälankavillasukkajoulukalenteri jatkuu

Koukuttavat joulukalenterisukat edistyvät! A-sukan raidoiksi piti valita ensin laukun ja sitten pyyhkeeen väri, eli minun tapauksessani Väiskiä, turkoosihkoa laguunia ja valkoista.



B-sukan raidoissa piti valita ensin etunimen kirjaimella alkava väri, mutta en halunnut kahta samankeltaista raitaa peräkkäin, nappasin toisen etunimen alkukirjaimen, ja tikuttelin kuusi kerrosta sinistä. Seuraava raita piti valita sen mukaan, mitä jäätelöä teki mieli, ja langaksi valikoitui vadelmasorbetinpinkki Markkalanka.

On kyllä hauska seurata miten erilaisia sukkia ihmiset kutovat, vaikka kaikilla on periaatteessa sama ohje.

Jämälankavillasukkakalenteri, toinen ja kolmas luukku

Kalenterisukat edistyyvät! Toisen päivän väri olisi ollut lompakon väri, mutta eihän mulla ruskeaakaan lankaa ole. Korvasin sen Ritviksen lahjoittamalla (kiitos muru!) nätillä Lanitium ex machinan harmaalla sukkalangalla - kuinkahan monta "laitoin harmaata kun ei ollut oikeaa väriä" -raitaa sukkiini mahtaa tulla? Kolmannen päivän vihje oli satunnainen väri, ja jämälankapussista ensimmäisenä käteen osui Väiskiä sävyssä antiikki.

On tämä kyllä lystiä! En millään malttaisi odottaa kokonaista päivää seuraavaa vihjettä!

Jämälankavillasukkajoulukalenteri*

...löytyy Missä neuloimme kerran -blogista. Kyllähän tämmöiseen joulunodotukseen täytyy lähteä mukaan!



Tämmöinen kasa sukkalankaa, enemmän tai vähemmän jämiä, löytyi lankalaatikoista. Väinämöistä, Lanitium ex machinaa, Mokkasukkaa, Markkalankaa, Opalia ja Wollmeisea. Jännä nähdä millaiset sukat näistä syntyy kalenterin ohjeilla.



Ensimmäisen luukku on avattu! Olisi pitänyt olla mustaa, koska puhelimen kuoret ovat sen väriset, mutta eihän mun varastoistani nyt mustaa löydy. Kärjessä on muinaista Opalia, ja ensimmäinen raita on harmaata Mokkasukkaa. Loin alkuun vähän enemmän silmukoita kuin ohjeessa, koska jalkani on pari numeroa mallisukkaa isompi.


*Kyllä suomen kielen yhdyssanat ovat sitten hienoja:)

Salaperäinen Varjo, osa 3

Varjo-huivi valmistui jo muutama viikko sitten, ja oi että, siitä tulikin kiva!



Puolivälissä kutomista en ollut ollenkaan varma lopputuloksesta, ja ihmettelin huivin varsin epätavallista muotoa. Valaistuin vasta, kun näin Veeran kuvat valmiista huivista, "ai noin sitä on tarkoitus käyttää". Jännitys tosiaan säilyi loppuun saakka. Tykkään valmiista neuleesta kovasti, kyllä tuo Veera osaa hommansa.



Ohjeen mallikuvissa huivia pidetään tyylikkäästi harteilla, mutta oikeasti käytän huiveja tiiviinä myttynä kaulan ympärillä. Jos pitää valita tyylikkyyden ja lämmön välillä, niin lämpö voittaa, aina.

Salaperäinen Varjo

Viime keväänä tilasin Titityystä elämäni ensimmäisen mysteerilankaklubin. Tarjous oli vastustamaton, Veera Välimäen suunnittelema huiviohje ja kaksi vyyhtiä Madeline Toshin lankaa. Ei voi olla huono juttu! Kauan odotetut langat ja ensimmäinen osa ohjeesta kotiutuivat vihdoin tällä viikolla. Pähkäilin väriparia vaikka kuinka pitkään, mutta päädyin lopulta tilaamaan sävyt Wellwater ja Baltic. Noh. Molemmat ovat kauniita, mutta eivät ne yhteen sovi millään. Baltic etenkin oli paljon kirkkaampi kuin kuvien perusteella odotin, mutta näinhän sitä voi käydä käsinvärjätyn langan kanssa, sävyt voivat vaihdella ja kuvat valehdella (ja olen ihan kamala värinatsi). Onneksi varastostani löytyi samaa lankaa sävyssä Cove, ja se sattui olemaan Wellwaterille erinomainen pari. Balticin kohtaloa mietin vielä.



Cove on jännä epäväri, joka muuttuu ympäristönsä mukaan – Wellwaterin rinnalla korostuvat siniset sävyt, joku toinen väri toisi esiin langan vihreät ja harmaat puolet. Eräs ystävä oli tilannut omaan mysteerihuiviinsa samaista Covea, mutta se oli sävyltään niin paljon vaaleampi, ettei sitä olisi samaksi sävyksi tunnistanut. Oman lankani ostin pari vuotta sitten messuilta.



Ensimmäinen vihje on kudottu, ja kivalta näyttää. Ohje (nimeltään Varjo) vaikuttaa oikein mukavalta, enkä millään malttaisi odottaa seuraavan osan julkaisua. Värit eivät ole ihan minulle tyypillisimpiä, mutta ihan hyvä välillä piipahtaa oman mukavuusalueensa reunoilla.