torstai 23. syyskuuta 2010

Lahjontaa ja muuta ajanvietettä

Muutama kesän aikana lahjaksi tehty koru – särölasihelmiä kummitytölle:

Bracelet for goddaughter

Kivihelmiranneketju ja -kaulakoru virtahepovauvoista pitävälle ystävälle:

Beads

Beads

Viime aikoina piirtäminen ja ompeleminen (tai no, ainakin kangaskaupoissa surffaileminen) ovat kiinnostaneet kutomista ja kehräämistä enemmän – mutta eiköhän se neuleinnostuskin pian taas kotiudu. Sitä odotellessa jatkan ompelemista ja lintujen piirtämistä.

Birdies

torstai 16. syyskuuta 2010

Niitä ihanampia sukkia

Ostin Priiman avajaistarjouksesta kaksi kerää Noron Silk Garden Sockia, ja rakastuin päätä pahkaa. Ihanaa lankaa! Täydelliset värit! Ensimmäinen pari valmistui kolmessa päivässä, eikä toiseenkaan kovin kauaa mennyt.

Silk Garden Socks

Käytin omaa tavissukkaohjettani: varpaissa Judy's magic cast-on, kiilakantapää ja Jenny's surprisingly stretchy bind off. Näillä konsteilla syntyy minun jalkaani parhaiten istuva sukkamalli.

Silk Garden Socks

Tuossa juuri ennen resoria on aivan täydellisen kaunista petroolinsinistä, sitä väriä voisin ostaa villapaidallisen verran, jos vain jossain myytäisiin.

Tuon ensimmäisen parin kohdalla tein tahallani sointuvat parit (mikä tarkoitti mm. ruman violetin pätkän editointia), mutta punaisten kohdalla päätin elää vaarallisesti ja kutoa mitä kerältä tulee:

Silk Garden Socks

Kuvista kiitos kaunis Annalle!

Silk Garden Socks

tiistai 14. syyskuuta 2010

Junasukat Saanalle

Junasukat Saanalle

Ystäville syntyi pieni Saana-tyttö, jolle kudoin lahjaksi sukat. Kokeilin Ravelryssä kovin suosittua Junasukka-mallia, mutta en pitänyt siitä ollenkaan. Itse sukista tuli ihankivat, mutta en vain pitänyt niiden kutomisesta. Jotenkin tuntui, että juuri kun pääsi vauhtiin, piti taas vaihtaa pintaneuletta. Lanka on jotain muinaista Cherry Tree Hillin sukkalankajämää, jonka sain kulutettua näihin viimeistä senttiä myöten.

Seuraavalla kerralla nätimpiä sukkia.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kovan onnen lanka, hyvän onnen takki

Pari vuotta sitten aloitin villatakin ihanasta Felted Tweedistä (jokseenkin täydellisessä vaaleansinisen sävyssä), vain todetakseni että rivillä muhkeita palmikoita vyötäröllä ei ehkä sittenkään ole hoikistavaa vaikutusta. Huokaus. Ja purkaus. Reilu vuosi sitten kudoin samasta langasta February Lady Sweaterin tyylisen villatakin, ja olin siitä aluksi kovin innoissani. Pitämättä jäi kuitenkin, sillä pääntie oli vähän liian iso, eikä se jotenkin vaan ollut kiva. Huokaus. Ja purkaus. Uusintakierroksella syntyi melkein valmiiksi yksinkertainen ylhäältä-alas-raglanvillatakki hiukan ylipitkillä hihoilla. Sitten totesin, että ei tää sittenkään ole kiva näin. Tuli tehtyä vähän tavallista isompi mallitilkku. Huokaus. Ja purkaus.

Blue cardi details

Lanka oli juuri niin täydellisen väristä kuin olla ja voi, joten päätin, että neljännellä kerralla on pakko onnistua. Tein luonnoksen, otin mitat, kudoin mallitilkun. Hoin mantraa "Älä tule paha takki, tule hyvä takki". Ja tiedättekö mitä? Tuli hyvä takki!

New cardigan!

Pohjana on Tuulia Salmelan The Tailored Sweater Method, jonka avulla on helppo kutoa istuvia saumattomia neuleita istutetulla hihalla ylhäältä alaspäin. Neuletta voi sovittaa koko ajan, ja istutettu hiha ei raglanin tavoin korosta muutenkin ihan tarpeeksi leveitä hartioitani. Suosittelen menetelmää lämpimästi, etenkin jos inhoaa saumojen ompelua yhtä paljon kuin minä.

Blue cardi details

Hihat ja kauluksen tein samaan tyyliin kuin pari vuotta sitten valmistuneessa villapaidassa. Nappilista on helmineuletta, taskuihin mahtuu sopivasti puhelin ja avaimet. Olen viime aikoina muutenkin tykästynyt taskuihin, niitä nähdään melko varmasti seuraavassakin villatakissa.

New cardigan!

Felted Tweed on jo pitkään ollut yksi suosikkilangoistani. Koostumus on mukava, värikartassa on paljon kauniita sävyjä, lanka on riittoisaa (tähän villatakkiin lankaa kului n. 350 gr) ja mukavaa kutoa. Ja se, että kolmeen kertaan purettu lanka näyttää edelleen siistiltä on plussaa sekin.

maanantai 6. syyskuuta 2010

Bongattu...

...neulegraffiti Kolmikulman puiston liepeillä:

Knitted graffiti

En kai ole ainoa jolle tulee tästä mieleen kukat ja mehiläiset?

lauantai 4. syyskuuta 2010

Sininen sitruuna

Kesälomalla matkaneuleena kulki mukana Citron - sopivan aivotonta kudottavaa pitkillä juna- ja automatkoilla, vain muutamilla kerroksilla piti vähän katsoa mitä sitä taas olikaan tekemässä.

Blue Citron

Lanka on viime joulun alla vaihdossa saamaani Turspakkaa (tai no, Du Storen Tynn Alpakkaa), joka loppui harmillisesti kesken. Kaivelin varastojani, ja löysin Drops Alpacan jämiä, jotka olivat kovin, kovin samanoloisia kuin Turspakat. Rohkenen jopa väittää, että kyseessä on tismalleen sama lanka - lankojen vaihtumiskohtaa on nimittäin mahdotonta löytää.

Blue Citron

Tein kerrankin ihan ohjeen mukaan, mitä nyt loppuröyhelöä jatkoin vähän pidemmäksi, että pääsin eroon langanlopuista. Pikkuisen isompi huivi olisi ollut kivempi, mutta en halunnut ostaa lisää lankaa, ja viimeiset kierrokset tuntuivat jo to-del-la pitkiltä. Laiskuus voitti:)

Blue Citron