Lahjontaa

En ole koskaan kovin innokkaasti kutonut joululahjoja (koska aikataulutetut neulomukset tuppaavat stressaamaan), mutta muutaman pehmeän paketin tein viime vuonna. Anopin Sinterklaas-pakettiin kudoin Camp Out Fingerless Mitts -kämmekkäät. Lankoina Sandnes Garnin alpakkaa ja jämälankapussista löytynyttä harmaata villaa (ehkä Karismaa? ei voi muistaa).



Ohje on kiva, ja väriyhdistelmä on mielestäni onnistunut. Anoppi tykkäsi (ja kissaakin kiinnosti).



Sisko sai uudet villasukat, malli on Ullasta löytyvä Petäjä, lanka Lanitiumin merino-kashmir-nylonia.



Petäjä-sukkien pintaneule on kivaa kudottavaa, ohjetta ei tarvitse seurata, mutta joka kerroksella tapahtuu jotain.



Olen kutonut kuudet Camp Out -kämmekkäät ja Petäjä-sukkiakin kaksi paria, kaikki lahjaksi. Pitäisiköhän vihdoin kutoa nuo itsellenkin?

Tähkäpään kaukaiset sukulaiset

Joskus idea iskee semmoisella voimalla, että on pakko keriä lanka ja luoda silmukat saman tien, vaikka suunniteltua ohjetta ei ole käsillä ja oikeasti pitäisi mennä harjaamaan hampaat ja nukkumaan. Lanka, syksyn Kuitupitoisista kokoontumisajoista ostamani Yarngrimoiren huikea keltainen bfl sport vaati päästä Tähkäpää-sormikkaiksi. Hatarien muistikuvien pohjalta kun tein, niin ihan en Tähkäpäiksi näitä tohdi nimittää, olkoot vaikka sitten pikkuserkkuja.



Lanka on ihanaa, samoin väri. Ja hyvinhän nuo toisilleen sopivat, lanka, väri ja malli.

Lankavaraston vuosikatsaus

Viime viikonloppuna kippasin kaikki omistamani langat olohuoneen matolle, kuten tapanani on jo useamman vuoden ollut. Onhan sitä varastoa kertynyt:



Viime vuonna lankaa oli hiukkasen vähemmän, epäilen että kerät ja vyyhdit lisääntyvät keskenään varaston pimeydessä. Säilytystiloihin nähden lankaa on hiukkasen liikaa, mutta ei tuossa kasassa ole kovinkaan montaa kerää, josta olisin valmis luopumaan. Kuituvarasto sentään on pienentynyt:



Suurin osa langoistani on sinisiä, mikä tuskin tulee yllätyksenä kenellekään. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin tuossa kuvassa voi nähdä Väritys-mekon, pitkän sinisen villatakin, alpakkasilkkipuseron, pari pipoa ja huivin.



Harmaatakin lankaa on varsin kattava valikoima, suunnitelmissa on villatakkeja, huiveja, pipoja... nuo vasemman yläkulman Big Merinot ovat jo puikoilla.



Käsinkehrättyä lankaa on sitäkin jonkin verran:







Jospa tänä vuonna vihdoin raaskisin kutoa nuo ihanat valaansiniset Ahdit?

Joulukalenterisukat!

Joulukalenterisukat valmistuivat sopivasti jo aattona ja joulupäivänä, mutta kumma juttu, blogi ei ole itsestään ymmärtänyt päivittää moista uutista. Tässä ne nyt ovat, ensin sinikärkiset raidalliset:



Näistä tuli saman tien uudet lempisukat!



Tarkempi kirjanpito raitojen sisällöstä unohtui, mutta näihin on kanavoitu mm. Herodeksen viittaa, Hyberkybermiestä, Abbey Roadia ja pioneita. Pari viimeistä raitaa jätin kutomatta, muuten varsista olisi tullut liian pitkät minun makuuni. Toisestakin parista tuli aika kiva (ovat muuten jalassa juuri nyt):



Kudoin kaikki sukat erilaisilla puikoilla (koko toki oli sama, 2,25 mm): Knitpron koivuisilla, Karbonzin hiilikuituisilla, Hiyahiyan ja Cloverin bambuisilla. Hämmentävää kyllä, tiheys ja neulejälki on kaikissa sukissa identtinen. Eniten tykkäsin Knitpron koivupuikoista (vaikka ne ovatkin rumimmat). Bambuiset olivat ihan kivat peruspuikot, hiilikuituisten kärjen ja puikon liitoskohta ei ollut niin sileä kuin toivoisin. Lankoja on laidasta laitaan, enimmäkseen kotimaisilta värjäreiltä, joukossa muutama tehtaassakin värjätty.



Lisää kalenterisukkia löytyy Missä neuloimme kerran -blogin kuvakimarasta. Kiitokset taas Neulistille ja Vyyhdille ihan parhaasta joulukalenterista!