Sitä luulee tietävänsä mistä väreistä pitää ja mistä ei, kunnes yllättäen puskan takaa (tai no, Google Readeristä) tulee vastaan aivan väärän värinen villaletti johon rakastuu päätäpahkaa ja lopullisesti. Katsokaa nyt, ei yhtään mun väristä:
Mutta oi niin kaunista! Ja pehmeää! Ihanaa!
390 m/125 gr.
Syytän kevättä tästä mielenhäiriöstä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sitä on liikkeellä. Minä olen ihastunut vihreään! Syytän myös kevättä.
VastaaPoistaSe on yksinkertaisesti ihana, vaikka väri onkin entuudestaan tuntematon suuruus.
VastaaPoistaVoi apua, sitten joskus kun mä vihdoin hankin sen rukkini, niin mua saa ilolla enabloida tommosten lettien suuntaan :). Ihana!
VastaaPoista<3
VastaaPoistaOnneksi Nainen saa muuttaa mieltää, myös värien suhteen ;)
Todellakin niin voi käydä. Miulle käy Wollmeisen kanssa niin. Ja tuo on kyllä mieletön väri!
VastaaPoistaNyt on ollut alitajunta vauhdissa: tuohan on just eikä melkein blogivalaan paidanraitoja, ainakin näin tietokoneen näytöllä :)
VastaaPoistaOoh, ihana väri! Tuosta tulee ihan kypsät viljapellot mieleen.
VastaaPoista