Pari vuotta sitten kutomani villatakki oli tullut tiensä päähän, mutta en millään raaskinut heittää reuhkaksi käytettyä neuletta roskiin. Päähän pälkähti ajatus, ja heitin neuleen kirjopyykin sekaan huopumaan. Hiukkasen saksintaa, muutama sauma, kirjontapistoja ja kas, harmaavalashan se siinä. Täytteenä on itseensä ottanutta kehruuvillaa, vähän vähemmän napakasti täytettynä, niin että pehmoista valasta on mukava halia. Simät kirjoin villalangalla, samoin merirokot (pistoina french knot ja bullion knot, mitä lienevät suomeksi).
Kaikki valaaseen käytetyt materiaalit ovat kierrätettyjä tai jämiä, mikä on ainakin minulle tekemisen kannalta todella vapauttavaa. Uuden kankaan leikkaaminen hirvittää aina vähän (kun se on uutta ja voi mennä pieleen ja sitten se on pilalla), mutta kangasta, joka on jo kertaalleen ollut jotain muuta, voi saksia rennommalla otteella. Jos ei onnistukaan, ei vahinko ole suuren suuri.
A couple of years ago I knitted a cardigan, and wore the daylights out of it. It now has a new life as a grey whale.
Mahtavan mainio valas! Vanhasta uutta on mahtava metodi :)
VastaaPoistaKiitos! Kierrätys kunniaan:)
PoistaOi oi OI! Ihana! Onkohan 20-vuotias liian vanha tekemään itselleen valaan...?
VastaaPoistaEi tietenkään ole liian vanha, anna mennä vaan!
PoistaIhana! Itse oon harkinnut valaan neulomista, mutta tuokin olisi oiva tekniikka. Kulahtaneita neuleita riittää, muttei kyllä harmaita. Miten olisi pinkki valas?
VastaaPoistaKiitos! Pinkki valas kuulostaa mainiolta:)
PoistaIHANA!!!! <3 Nyt voit tehdä sille vielä villapaidan :)
VastaaPoistaVitsit, niin voisinkin:)
PoistaTää on aivan hirmuisen ihastuttava!!!
VastaaPoistaKiitos:)
PoistaMinä rakastan valaita! t. OutiK
VastaaPoistaValaat on hienoja eläimiä!
PoistaOi tämä on niin kaunis :)
VastaaPoistaAivan ihana valas!
VastaaPoista