Syksyn kuitupitoiset

Viime viikonlopun vietin Päivölässä Kuitupitoisissa kokoontumisajoissa. Perinteiseen tapaan tarjolla oli lankaa, herkkuja ja hyvää seuraa, nautin niistä kaikista. Kyllä pitäisi ihmisen useammin nauraa niin että mahaan sattuu ja ripsivärit valuvat pitkin poskia!



Muutama neule on tässä syksyn kuluessa valmistunut, ihana Heli nappasi niistä kuvat (kiitos!). Knotty-sormikkaat kudoin Lanitium ex machinan sukkalangasta, näistä tuli oikein kivat (kauppaan sitten omalla vastuulla, ohohupsin vaara on suuri). Ohje on selkeä, mutta sen verran sitä muokkasin, että en aloittanut sormien kutomista etusormesta, vaan pikkurillistä. En tiedä teistä muista, mutta oma pikkurillini alkaa selvästi alempaa kuin muut sormet, ja jos jätän sen kutomisen viimeiseksi, sormikkaan sormi alkaa väärästä kohtaa, mikä on ärsyttävää. Kudoin siis ensi pikkurillin, sitten muutaman kerroksen loppuja silmukoita ja vasta sitten muut sormet. Hyvä tuli!



Muinoin kesälomareissulla kudoin muistikuvan perusteella Barley-pipon. Myssystä oikein kiva, mutta lanka värjäsi sekä sormet että puikot, ja nyt pitäisi muistaa uittaa sekä pipo että loppulanka etikassa tai sitruunahapossa. Muuten käy vielä niin, että joku aamu hiukan vauhdikkaammin poljetuani saavun töihin otsa sinisenä. Syyttävä katseeni kohdistuu Pulukattoon, jonka tuotteissa ei ennen tätä ole ollut moitteen sijaa.



Lankaostokseni olivat sangen maltilliset (ja ennen kuin kukaan huolestuu, niin taaimmaiset kirkkaanvihreä ja -sininen ovat poikain neuleisiin).



Viikonlopusta jäi päälle hurja neuleinspiraatio, ja marraskuun teema onkin lähes maaninen Must knit all the things. Niistä lisää myöhemmin!