torstai 3. tammikuuta 2013
Mainiota alkanutta vuotta kaikille! Jouduin joulukuun alussa nettitauolle vastoin tahtoani, sillä internet meni rikki. Palveluntarjoaja ei ole vieläkään saanut vikaa korjattua, mutta täällä ollaan taas, lainamokkulalla (kiitos S!). Sinällään tekee ihan hyvää pitää taukoa netissä roikkumisesta (etenkin kun sähköpostiin ja Ravelryyn pääsee puhelimellakin), mutta siinä vaiheessa kun pitäisi muitakin asioita hoitaa niin alkaa kärsivällisyys loppua. Rajansa nettipaastollakin!
Palataan vielä hetkeksi joulutunnelmiin. Kudoin vain yhden joululahjan tänä vuonna, huivin eräälle kultaiselle perheystävälle. Lanka on itsekehrättyä (eteläamerikkalaista villaa Louhittaren luolasta), malli mukaeltu Simplicitas. Keskiosan kudoin ohjeen mukaan, mutta kun tuli reunuksen aika, ei käsillä ollut Kehrääjän käsikirjaa eikä pääsyä nettiin (ohje löytyy siis sekä kirjasta että Ullan sivuilta). Huivi piti kuitenkin saada valmiiksi, joten kudoin reunukseksi tyynesti ainaoikeaa. Ihan kiva siitä tuli noinkin, vaikkei se alkuperäistä ohjetta juuri muistutakaan. Mikä tärkeintä, lahjan saaja ilahtui kovasti ja otti heti huivin käyttöön.
Joulun alla tein myös retken Tallinnaan neuleystävien kanssa. Kävin ensimmäistä kertaa Karnaluksissa, mutta lankaa en sieltä ostanut. Sen sijaan mukaan tarttui pätkä hurjan hienoa ja pehmoista tekoturkista, joka toivon mukaan pikapuoliin muuttuu nallekarhuksi. Pienoismalli pohti joku aika sitten, että on mäyrä, valas, dinoja, pöllö, mutta äiti miksi meillä ei ole yhtään nallea? Hyvä kysymys. Tallinnassa oli kaunista, kylmää ja hauskaa. Kiitokset matkaseuralle vielä tätäkin kautta!
Askartelukaupassa törmäsin kutistemuoviin, ja pakkohan sitä oli ostaa. Lapsena tykkäsin askarrella siitä kaikenlaista, joten piti kokeilla olisiko se yhtä kivaa puuhaa vieläkin. Olihan se, pitää ehkä ostaa muutama arkki lisää. Ihan ensimmäisenä tein rintaneulan:
Saivathan kaikki nyt korvamadon? All together now! Niin kuin näkyy, muovi kutistuu uunissa aika tavalla. Pienoismalli tahtoi piirtää äidille robotin, jota sitten vähän väritin, rintaneula tämäkin:
Eräisiin kemuihin vein tuliaisiksi viiksiä:
Ja joittenkin ihmisten kannattaisi varoa mitä toivovat, muuta en tästä luomuksesta sano:
Muutaman joulupallonkin kudoin, ikivanhoista Pirkka-langan jämistä. Nämä menivät lähilankakaupan joulusomisteiksi:
Ja sitten vaan nenä kohta uutta vuotta ja uusia haasteita! Toivotaan että tästä vuodesta tulee edeltäjäänsä valoisampi. Uudenvuodentinassa näyttäisi olevan lampaan pää, eikä se voi olla huono juttu, eihän?
Hi! We've had some major issues with our internet connection for a month now (well, there's no connection, that's the problem), so if you've sent me email and I haven't replied, please resend your mail - it might have disappeared into the cyberspace. Anyways, I wish you all a happy new year, let's hope it'll be a good one.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos kutistemuovimuistutuksesta. Googletin ja löysin netistä. Pitää tilata. Olen sitä vähän lapsuudesta kaipaillut, mutten tiennyt sille nimeä.
VastaaPoistaEipä kestä:) Omani ostin Hobbypointista, mutta varmasti sitä löytyy muualtakin.
PoistaTaitaa olla villantäyteinen uusi vuosi tulossa :)
VastaaPoistaPostipaketteja odotellaan jo:)
PoistaIhanat viikset! Kutistemuoviin olen törmännyt muutamassa blogissa, mutta nyt vasta tajusin mitä se on. Että olenhan lapsena ollut tekemisissä tuon ihmeaineen kanssa minäkin. Seuraavaksi tietysti tajusin, että tytöt voisivat myös tykätä siitä. Ja kiitos korvamadosta, hyvä mato :)
VastaaPoistaKiitos! Nyt vaan kutistemuoviostoksille!
Poista